Turun Sanomien hankintalakia käsittelevä juttu, Suomen yrittäjien johtaja uskoo, että hankintalain uudistus tuo veronmaksajille miljardisäästöt (31.8.2026), antaa uudistuksesta hyvin yksipuolisen kuvan. Ääneen pääsee käytännössä vain lain näkyvimpiin puolestapuhujiin kuuluva Suomen Yrittäjien Harri Jaskari.
Turussa olisi ollut runsaasti kriittisiä haastateltavia. Turun kaupunki, Turun AMK, Turun kauppakamari, Varsinais-Suomen hyvinvointialue ja Turun yliopisto arvostelivat lausunnoissaan lakia tai sen keskeisiä osia, etenkin sidosyksiköiden 10 prosentin minimiomistusvaatimusta. Turun kaupunki varoitti kustannusten ja byrokratian kasvusta, Turun yliopisto totesi suoraan: ”Muutoksesta ei ole saatavilla hyötyjä.”
Sidosyksikkö eli inhouse-yhtiö on EU-lain mukainen, kunnan tai hyvinvointialueen oman toiminnan jatke. Omistaja haluaa säilyttää palvelun ja sitä koskevan määräysvallan omissa käsissään.
Jaskarin mukaan pk-yritykset ovat jättäneet tarjoamatta, koska mukaan pääsy on ollut vaikeaa. Markkinoiden syntyminen vaatii kuitenkin aktiivisuutta myös yrityksiltä. Oman kokemukseni mukaan johtaessani inhouse-yhtiötä vaihtoehtoja tarjoavia myyjiä ei juurikaan näkynyt.
Jaskarin väite siitä, että inhouse-yhtiöt olisivat yleisesti aiheuttaneet veronmaksajille turhia kustannuksia, on vielä ongelmallisempi. Tällaiseen yleistykseen ei ole riittävää tutkimuspohjaa. Sekä yksityisistä yrityksistä että julkisista yhtiöistä löytyy tehokkaita ja tehottomia esimerkkejä. Päätökset pitäisi tehdä kunnollisten vertailujen perusteella.
Myös puhe lain ”kiertämisestä” on erikoista. Jos kunta arvioi nykyisen ratkaisun veronmaksajalle parhaaksi, sen tehtävä on etsiä lailliset keinot sen säilyttämiseksi.
Suomen Yrittäjät odottaa lain tuovan yrityksille lisää liiketoimintaa. Tuore Turun ICT-kilpailutus osoittaa, ettei raha välttämättä päädy suomalaisille pk-yrityksille. Sopimuksen sai kanadalaiseen CGI-konserniin kuuluva CGI Suomi.
Hankintakeskustelussa pitäisi siksi puhua myös omistuksesta. Julkisesti omistetun yhtiön taloudellinen hyöty jää suomalaiselle julkiselle sektorille. Kansainvälisen konsernin voitot kuuluvat sen ulkomaisille omistajille.
Juuri siksi hankintalaki olisi ansainnut Turun Sanomissa useamman kuin yhden näkökulman.
Kun laki hyväksyttiin, Jaskari kirjoitti LinkedInissä: ”Nimenne tullaan seuraavissa vaaleissa muistamaan yrittäjien toimesta.”
Nimet muistetaan varmasti myös niissä kunnissa, joille uudistus osoittautuu kalliiksi.
Päivi Pitkänen,
Kustos ry:n toiminnanjohtaja
