Kuntaliitto on julkaissut kunnille yksityiskohtaisen ohjeen siitä, miten sidosyksikköjen kautta hankitut palvelut voidaan järjestää uuden hankintalain oloissa. Kiireellisin päivämäärä on 30. syyskuuta 2026. Siihen mennessä on tehtävä Valtiokonttorille ilmoitus niistä sopimuksista, joille halutaan käyttää poikkeuksellista, kesään 2030 ulottuvaa siirtymäaikaa.

Kuntaliiton viesti kunnille on: sidosyksikköuudistuksen vaikutusten selvittämistä ei kannata enää siirtää myöhemmäksi. Liitto julkaisi 27. elokuuta uuden ohjeen, johon on koottu vaihtoehdot sidosyksikköpalvelujen järjestämiseksi uuden lainsäädännön puitteissa. Samalla Kuntaliitto nostaa näkyvästi esille määräajat, joiden perusteella kuntien ja muiden hankintayksiköiden on tehtävä ratkaisuja omistuksistaan ja nykyisistä palvelusopimuksistaan.

Kiireellisin määräaika tulee vastaan vajaan kuukauden kuluttua tämän artikkelin julkaisusta (1.9.2026). Erityisen kiireinen tilanne on kunnilla, hyvinvointialueilla ja muilla hankintayksiköillä, joilla on ennen lain voimaantuloa tehtyjä sidosyksikkösopimuksia ja joiden omistusosuus jää alle uuden kymmenen prosentin rajan.

Syyskuun 30. päivä 2026 on viimeinen päivä, jolloin hankintayksikkö voi ilmoittaa Valtiokonttorille sopimuksesta, jonka jatkamiseen halutaan käyttää poikkeuksellisen pitkää siirtymäaikaa, enintään 30. kesäkuuta 2030 asti.

Valtiokonttori on antanut ilmoittamista varten määrämuotoisen Excel-pohjan. Hankintayksikkö ilmoittaa siinä perustietojensa lisäksi jokaisen sellaisen sidosyksikkösopimuksen, johon pidempää siirtymäaikaa halutaan soveltaa.

Kuntien kannalta tärkeää on myös se, että päätöstä ei tee sidosyksikköyhtiö niiden puolesta. Kuntaliiton mukaan kukin kunta tekee ilmoituksen itsenäisesti ja erikseen. Kunnan pitää samalla tarkistaa hallintosäännöstään, kenellä on toimivalta päättää ilmoituksen tekemisestä. Jos erillistä määräystä ei ole, päätös kuuluu Kuntaliiton mukaan lähtökohtaisesti kunnanhallitukselle. Määräaika on ehdoton. Kuntaliiton mukaan ilmoitusta ei voi tehdä jälkikäteen.

Lisäaika voi ulottua vuoteen 2030

Kesäkuussa voimaan tullut hankintalain muutos muuttaa olennaisesti kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksia käyttää osakeyhtiömuotoisia inhouse eli sidosyksikköyhtiöitä.

Uusi vähimmäisomistusvaatimus tarkoittaa, että 1. heinäkuuta 2027 lähtien hankintayksiköllä pitää pääsääntöisesti olla vähintään kymmenen prosentin suora omistusosuus osakeyhtiömuotoisesta sidosyksiköstä, jotta se voi edelleen ostaa yhtiöltä palveluja kilpailuttamatta.

Lakimuutos 519/2026 tuli voimaan 18. kesäkuuta 2026.

Muutos osuu erityisesti suuriin, useiden kuntien tai julkisten organisaatioiden yhdessä omistamiin yhtiöihin, joissa yksittäisten omistajien osuudet saattavat olla hyvin pieniä.

Jos kymmenen prosentin raja ei täyty, kunnan tai muun hankintayksikön on ratkaistava, mitä se tekee seuraavaksi.

Kuntaliiton uuden ohjeen mukaan vaihtoehtoja on useita. Omistusosuuksia voidaan järjestellä uudelleen esimerkiksi osakekaupoilla tai suunnatulla osakeannilla. Pienosakas voi luopua omistuksestaan. Yhtiön toiminta voidaan joissakin tilanteissa lopettaa kokonaan.

Palvelujen järjestämiseen on puolestaan kolme keskeistä vaihtoehtoa: kunta voi ottaa palvelun omaksi toiminnakseen, kilpailuttaa sen markkinoilta tai järjestää palvelun julkisyhteistyönä jossakin muussa kuin osakeyhtiömuodossa, esimerkiksi osuuskuntana. Kuntaliitto korostaa, että vaihtoehdot on syytä selvittää perusteellisesti ennen päätöksentekoa. Päätösesityksissä olisi hyvä kuvata myös muut selvitetyt vaihtoehdot ja perustella, miksi juuri valittu ratkaisu katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

Myös uuden sopimuksen tekemisellä on kiire

Syyskuun 30. päivään liittyy toinenkin merkittävä määräaika. Se on viimeinen päivä, jolloin sidosyksikön kanssa voidaan tehdä uusi määräaikainen sopimus vanhan omistusrakenteen perusteella. Tällaisen sopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Se voi siten jatkua korkeintaan syksyyn 2027.

Käytännössä syyskuun loppu muodostuu ensimmäiseksi todelliseksi takarajaksi, johon mennessä hankintayksiköiden pitää olla selvillä ainakin kaikkein kiireellisimmistä sidosyksikkösopimuksistaan.

Aikaa tarvitaan myös päätöksentekoon. Omistusjärjestelyt voivat edellyttää kunnallisia päätöksiä, osakekauppoja, osakeanteja sekä osakassopimusten tai yhtiöjärjestysten muuttamista. Päätösten lainvoimaisuus ja mahdolliset valitukset voivat edelleen hidastaa järjestelyjä. Kuntaliitto huomauttaa esimerkiksi, että osakkeiden merkintään ei pitäisi ryhtyä ennen kuin sitä koskeva päätös on saanut lainvoiman, koska osakemerkintää ei voi peruuttaa.

Nämä päivämäärät kuntien pitää nyt muistaa

Kuntaliiton ohjeeseen koottu aikataulu muodostaa käytännössä sidosyksikköuudistuksen tiekartan:

  • 18.6.2026: Hankintalain muutos tuli voimaan. Päivämäärä ratkaisee, mitkä sopimukset katsotaan ennen lain voimaantuloa tehdyiksi ja voivat siten päästä siirtymäjärjestelyjen piiriin.
  • 30.9.2026: Viimeinen päivä tehdä Valtiokonttorille ilmoitus sopimuksesta, jota halutaan jatkaa poikkeuksellisesti enintään 30.6.2030 saakka. Määräaika on ehdoton. Samana päivänä päättyy mahdollisuus tehdä uusi, enintään vuoden mittainen määräaikainen sopimus sidosyksikön kanssa.
  • 30.6.2027: Yleinen siirtymäaika päättyy. Sopimusten, joissa kymmenen prosentin omistusvaatimus ei täyty eikä pidemmästä siirtymäajasta ole tehty ilmoitusta, pitää päättyä viimeistään tähän päivään.
  • 1.7.2027: Kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimusta ryhdytään soveltamaan. Hankintalain esitöiden mukaan alle kymmenen prosenttia sidosyksiköstä omistavan hankintayksikön tekemä kilpailuttamaton hankinta muodostaa tämän jälkeen lainvastaisen suorahankinnan.
  • 30.6.2030: Viimeinen mahdollinen päättymispäivä niille sopimuksille, joista perusteltu jatkoilmoitus on toimitettu Valtiokonttorille 30.9.2026 mennessä.
Lue lisää: