Kiire on pakottanut kompromisseihin ja priorisointiin. Inhimillisten virheiden mahdollisuus on todennäköistä. H-hetkeen ja mahdollisiin häiriöihin on kuitenkin varauduttu hyvin. 

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa nyt vuodenvaihteessa. Tämä Suomen kaikkien aikojen suurin julkishallinnon organisaatiomuutos koskettaa 220 000 ihmisen työarkea. Välillisesti se vaikuttaa kaikkiin meihin suomalaisiin. 

Uudistus on tehty pikavauhtia. Käytännössä me julkishallinnon inhouse-yhtiöt ja lukemattomat yksityiset yritykset olemme yhdessä tehneet kolmen vuoden työt vuodessa. On sanomattakin selvää, että muutostilanteessa kaikki ei suju niin kuin on suunniteltu. 

Mittaluokka on valtava. Hyvinvointialueita varten sovitetaan yhteen satoja, jopa tuhansia eri järjestelmiä. Niitä järjestelmiä, jotka varmistavat potilasturvallisuuden, palveluiden tuotannon ja hallinnon eli muun muassa palkkojen maksun oikeaan aikaan.  

Yksistään järjestelmäasiat työllistävät valtavan määrän ihmisiä niin hyvinvointialueilla, yksityisissä yrityksissä kuin inhouse-yhtiöissä. Tällä hetkellä töitä tehdään yötä päivää, jotta kaikki tärkeimmät toiminnot rullaavat vuoden alussa.  

Hyvinvointialueiden järjestelmät toimivat niihin syötettyjen ja kerättyjen tietojen pohjalta, eli inhimillisten virheiden mahdollisuus näin suuressa muutoksessa on todennäköinen. 

Keskustelu eri toimijoiden kesken on tiivistä ja toimivaa. Ratkottavia asioita on vain yksinkertaisesti niin paljon, että kaikkia yksityiskohtia ei saada millään valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä.  

Uusia ratkottavia asioita on tullut vastaan vielä loppuvuodestakin lähes päivittäin. Monet näistä asioista ovat sellaisia, mihin ei ole voinut varautua. Tällaista uudistusta ei ole tehty Suomessa koskaan, joten mitään pelikirjaa ei muutoksen läpiviennille ole ollut olemassa. 

Kiire on myös pakottanut asioiden priorisointiin ja kompromisseihin. Hyvinvointialueiden organisaatioiden keskeneräisyys on keskeisesti vaikuttanut myös teknisen integraation valmistumiseen. 

Valitettavasti tiedämme jo nyt, että nyt hyvinvointialueille rakentuva pirstaleinen järjestelmäviidakko kyllä toimii, mutta käytettävyys heikentyy varmasti ainakin seuraavaksi puoleksi vuodeksi.  

Järjestelmien yhdenmukaistaminen ja modernisointi tämän päivän vaatimuksiin kestää vuosia. Osa ohjelmistosopimuksista – ja valitettavasti myös toiminnoista – on markka-ajalta. Kaikkea vanhaa ei olla saatu päivitettyä vuodessa nykypäivän vaatimusten mukaiseksi. Vanhat rakenteet ja arkistot kummittelevat järjestelmissä pahimmillaan vuosikymmenen loppuun saakka. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmät eivät toimi niin hyvin kuin pitäisi. Se voi aiheuttaa työkuorman lisääntymistä hyvinvointialueiden työntekijöille ja palveluiden yskähtelyä niitä tarvitseville. Myös virheitä sattuu aivan varmasti.  

Me tukipalveluita hyvinvointialueille tuottavat inhouse-yritykset teemme kaikkemme, jotta alueet voivat aloittaa toimintansa turvallisesti ja yhteiskunnan peruspalveluita vaarantamatta. Vuodenvaihteen h-hetkeen on varauduttu ja toimintaa häiriötilanteissa on harjoiteltu, jotta niihin pystytään tarvittaessa reagoimaan. 

Samalla toivomme työntekijöiltä ja hyvinvointipalveluiden asiakkailta ymmärrystä, kun kaikki ei mene putkeen. Hyvinvointialueiden rakentaminen on vuosien projekti ja olemme nyt vasta alkutaipaleella.  

Me julkishallinnon inhouse-yritykset olemme apuna ja tukena yhdessä yksityisten yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa, jotta mahdolliset – ja todennäköiset – ongelmatilanteet ratkaistaan viipymättä. 

Kustos ry – Julkishallinnon palvelukumppanit hallitus

Lasse Koskivuori (puheenjohtaja)

Toimitusjohtaja, Istekki Oy.

Salli Kortelainen

Toimitusjohtaja, Meita Oy

Päivi Pitkänen

Toimitusjohtaja, Monetra Oy

Klaus Kianen

Toimitusjohtaja LapIT Oy

Petri Kinnunen

Toimitusjohtaja, Joki ICT Oy