Lindström-konserni hallitsee noin 60 prosenttia Suomen pesula- ja tekstiilipalveluiden kokonaismarkkinasta. Kun julkisen terveydenhuollon erityispalvelut jätetään pois, osuus nousee noin 80 prosenttiin. Tämä oli eduskunnan tiedossa, kun se päätti kesäkuussa muuttaa hankintalakia myös KKV:n markkinoiden kilpailun kaventumista koskevista varoituksista huolimatta. Pesulamarkkinoiden keskittyminen paljastuu Tekstiilihuoltoliiton lakilausunnossa eduskunnan talousvaliokunnalle. Markkinoiden keskittyminen monopoliasemassa olevalle toimijalle nostaisi hintoja merkittävästi, varsinkin pienissä kunnissa, KKV varoitti tutkimuksessaan jo 2024.
- Lindströmin osuus koko markkinasta 60 %
- Osuus ilman sote-erityispalveluita 80 %
- Suomen tekstiilipalvelumarkkina 460 M€
Alan omat pk-yritykset varoittivat kilpailun vähenemisestä
Tekstiilihuoltoliitto edustaa pesula-alan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Liiton mukaan sen 45 jäsenyrityksestä 42 on pieniä ja kolme keskisuuria.
Liitto vastusti hankintalain kymmenen prosentin omistusrajaa ja esitti, että uudistus voisi kasvattaa Lindströmin markkinaosuutta entisestään. Sen mukaan alan pk-yritykset eivät kykene tekemään sairaaloiden laajojen vuokratekstiilipalveluiden edellyttämiä investointeja. Toimialajärjestö Tekstiilihuoltoliiton arviot lausunnossa eduskunnan talousvaliokunnalle 23.3.2026:
- Suomen pesula- ja tekstiilipalvelumarkkina on noin 460 miljoonaa euroa.
- Lindström-konsernin osuus on noin 60 prosenttia koko markkinasta ja 80 prosentin suuruusluokkaa ilman julkisen sote-sektorin erityispalveluita.
- Julkisten sote-tekstiilipalveluiden markkina on hieman yli 100 miljoonaa euroa.
- Alalla toimii seitsemän julkisesti omistettua tekstiilihuoltoyhtiötä, joista kuusi toimii sidosyksikköperiaatteella.
- Hankintalain omistusrajan arvioitiin koskettavan noin 200–300 aiemmin julkisten pesuloiden palvelemaa asiakasta.
- Liiton mukaan miljoonan euron lisäys vuokratekstiilipalveluiden liikevaihtoon edellyttää tyypillisesti yli kolmen miljoonan euron investointeja.
Tekstiilihuoltoliiton johtopäätös oli, että pienyritysten pääsy sote-tekstiilihuoltoon toteutuu parhaiten julkisomisteisten sidosyksikkö-pesuloiden alihankkijoina. Nämä pesulat kilpailuttavat tarvitsemiaan yksityisiä palveluita julkisesti.
Etelä-Savon kilpailutus: sairaalalla on vähän vaihtoehtoja

Etelä-Savon hyvinvointialueen pesulapalvelujen järjestely tarjoaa havainnollisen esimerkin siitä, kuinka julkisen sektorin luopuminen omistuksistaan voi johtaa markkinoiden keskittymiseen.
Mikkelin Pesula Oy oli pitkään julkisomisteinen pesulayhtiö. Vuonna 2021 Mikkelin kaupunki myi osuutensa Osuuskauppa Suur-Savolle, josta tuli yhtiön enemmistöomistaja. Marraskuussa 2023 Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa päätti myydä myös oman 48,57 prosentin osuutensa Suur-Savolle 388 560 eurolla. Kauppa toteutui tammikuussa 2024. Myyntiä perusteltiin muun muassa sillä, ettei hyvinvointialueella ollut edellytyksiä osallistua yhtiön jatkokehittämiseen. Pesula oli tässä vaiheessa osakkuusyhtiö, jolla ei ollut hyvinvointialueen sidosyksikköasemaa.
Vain runsasta vuotta myöhemmin, 30. huhtikuuta 2025, Suur-Savo myi Mikkelin Pesulan koko osakekannan alan suurimman toimijan Lindström-konsernin tytäryhtiölle Comfortalle. Kaupan myötä Lindström sai haltuunsa noin sataa asiakasta palvelleen pesulan, jonka suurimpiin asiakkaisiin kuului juuri Etelä-Savon hyvinvointialue. Pesulassa työskenteli tuolloin yli 90 henkilöä.
Lindström perusteli yrityskauppaa halullaan lisätä kilpailua terveydenhuollon tekstiilipalveluissa. Seuraavana vuonna yhtiö kuitenkin pyrki oikeusteitse kumoamaan kilpailutuksen, jossa ainoa toinen kilpailutukseen osallistunut toimija Sakupe oli voittanut Lindströmin.
Sakupe on julkisomisteinen pesulayhtiö, jonka suurin omistaja on Pohjois-Savon hyvinvointialue.
Etelä-Savon hyvinvointialue kilpailutti keväällä 2026 sairaaloiden, terveysasemien ja muiden yksiköidensä tekstiilihuollon. Kilpailutus kattoi muun muassa Mikkelin, Pieksämäen, Juvan, Mäntyharjun ja muiden alueen kuntien terveydenhuollon työvaatteet, potilastekstiilit, liinavaatteet sekä siivoustekstiilit. Viisivuotisen hankinnan ennakoitu kokonaisarvo oli optioineen 18 miljoonaa euroa. Tarjouksen jättivät Lindström ja julkisomisteinen Sakupe Oy, jonka osaomistaja myös Eloisa on. Tässä avoimessa kilpailutuksessa Lindström oli ainoa tarjouksen jättänyt yksityisomisteinen yritys. Lisäksi Etelä-Savon kilpailutuksen osa-alueiden sisäiset osatarjoukset olivat kiellettyjä. Pienet pesulat eivät ilman Sakupen kaltaista kumppania kykene tarjoamaan koko vaadittua palvelukokonaisuutta. Molemmissa hankinnan osa-alueissa voittajaksi valittiin siis Sakupe.
Hankintalain 15 §:n mukaan sidosyksikön ulosmyynti saa pääsääntöisesti olla enintään 5 prosenttia liiketoiminnasta ja samalla korkeintaan 500 000 euroa vuodessa. Rajat ovat samanaikaisia.
Etelä-Savon hyvinvointialueen toukokuussa 2026 ratkaisemassa pesulakilpailutuksessa Sakupen voittaman ensimmäisen osa-alueen viiden vuoden vertailuhinta oli 9,75 miljoonaa euroa eli keskimäärin noin 1,95 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tämä kokonaisuus olisi Sakupelle ulosmyyntiä, se ylittäisi yksinään 500 000 euron vuosirajan lähes nelinkertaisesti.
Julkisomisteisen sidosyksikön
kumppaneina paikallisia pk-yrityksiä
Tapahtumaketju paljastaa hankintalain uudistuksen perustelujen ja lain vaikutusten ristiriitaisuuden.Kilpailun lisäämisen sijaan markkinat keskittyvät, mikäli julkisomisteinen rajataan pois – kuten Mikkelin Pesulan kohdalla kävi. Paikallinen pesulatoimija siirtyi yrityskaupoilla ennestään erityisen vahvan markkinatoimijan omistukseen. Kun hyvinvointialue tämän jälkeen kilpailutti palvelunsa ja valitsi julkisomisteisen Sakupen, Lindström pyrki kumoamaan päätöksen myös Sakupen sidosyksikköasemaan liittyvillä perusteilla.
Julkisomisteisten pesuloiden yksityistäminen voi siis kasvattaa alan suurimpien konsernien markkina-asemaa sen sijaan että se lisäisi kilpailua – ilmiö, josta alan pk-yrityksiä edustava Tekstiilihuoltoliitto on lausunnoissaan toistuvasti varoittanut.
Tekstiilihuoltoliiton 23. maaliskuuta 2026 eduskunnan talousvaliokunnalle toimittamassa lausunnossa se muistuttaa, että julkisomisteiset pesulayhtiöt tekevät yhteistyötä yksityisten pk-pesuloiden kanssa ja että inhouse-yhtiöt kilpailuttavat tarvitsemaansa pesulatyötä avoimesti. Julkisomisteinen Sakupe on esimerkiksi käyttänyt pientä Varpaisjärven Pesulaa alihankkijanaan pohjoisen Savon kotihoidossa olevien asukkaiden vaatteiden huollossa vuodesta 2011. Sakupe kertoo valinneensa kaikkiaan kahdeksan pesulayritystä asukaspyykkipalveluiden puitesopimuskumppaneiksi.
Lindström ilmoittaa sen palvelukeskusten perustuvan yhtiön omaan tuotantoon. Näin yhtiö pyrki toimimaan myös Mikkelissä. Sen sijaan konsernin Viron-yksiköllä on yhä enemmän myyntiä Suomeen.
Viron yritysrekisteriin perustuvien tietojen mukaan Lindström OÜ:n Suomeen suuntautuva myynti on kasvanut kolmena peräkkäisenä vuonna.
| Vuosi | Lindström OÜ:n myynti Suomeen |
| 2023 | 692 744 € |
| 2024 | 790 320 € |
| 2025 | 1 253 835 € |
| Yhteensä | 2 736 899 € |
Viron Lindström OÜ:n liikevaihdon maantieteellinen jakauma. Lähde: Inforegister, Viron kaupparekisterin tilinpäätöstiedot.
Vuonna 2025 Suomeen myynnin osuus Viron-yhtiön noin 29,6 miljoonan euron liikevaihdosta oli 4,2 prosenttia.
Hankintalaki muuttaa jo julkisten pesuloiden omistusta
Vuoden 2026 päätösasiakirjat osoittavat, kuinka hankintalakiuudistus muuttaa pesulapalveluiden järjestämistä. Hyvä esimerkki on Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy. Se tuottaa sairaalatekstiilihuoltoa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa.
Maaliskuussa 2026 yhtiöllä oli 16 omistajaa. Niihin kuuluivat HUS, useat hyvinvointialueet ja pienemmät kunnat.
Kymmenen prosentin vähimmäisomistusraja tarkoittaa, että yhtiöllä voi olla enintään kymmenen sidosyksikköhankintoja tekevää omistajaa. Käytännössä Puro on järjestämässä omistustaan kahdeksan suuren julkisen asiakkaan ympärille.
Helsinki päätti maaliskuussa ostaa 32 osaketta lisää, jolloin sen omistusosuus nousisi 9,968 prosentista kymmeneen prosenttiin.
Sen sijaan esimerkiksi Salon kaupunki päätti helmikuussa 2026 myydä omistamansa 21 osaketta Kymenlaakson hyvinvointialueelle. Kauppahinta oli 476,91 euroa.
Salon tapauksessa kaupunki oli jo kilpailuttanut tarvitsemansa palvelut Turun seudullisessa hankinnassa. Päätös osoittaa silti, kuinka pienet omistajat poistuvat julkisista pesulayhtiöistä uuden sääntelyn ja yhtiöiden muuttuvan strategian seurauksena.
Tuorein esimerkki on 19. lokakuuta 2026. Pohjois-Savon hyvinvointialue hyväksyi 2 844 Sakupe Oy:n osakkeen myynnin Pirkanmaan hyvinvointialueelle 1,09 miljoonalla eurolla. Järjestelyn jälkeen Pirkanmaan omistusosuus nousee kymmeneen prosenttiin ja Pohjois-Savon osuus jää 42,8 prosenttiin. Näin kaksi merkittävää julkista pesulayhtiötä pyrkii turvaamaan toimintansa omistusrakennetta muuttamalla.
Mitä pienelle asiakkaalle jää vaihtoehdoksi?
Pienen kunnan, hoivayksikön tai muun julkisen asiakkaan kannalta vaihtoehdot ovat seuraavat: se voi kilpailuttaa palvelun markkinoilta, järjestää palvelun omana tuotantonaan, osallistua sallittuun yhteishankintaan tai jatkaa sidosyksikköasiakkaana, jos omistus- ja määräysvaltavaatimukset täyttyvät.
Sairaalatekstiilien kohdalla oma tuotanto on mittakaavaetujen vuoksi usein vaikea vaihtoehto. Tekstiilihuoltoliiton mukaan suuren vuokratekstiilipalvelun aloittaminen edellyttää huomattavia ennakkoinvestointeja tuotantoon, tekstiileihin ja kuljetusjärjestelmiin.
Laki voi siten johtaa tilanteeseen, jossa suuren julkisomisteisen pesulan aiempi pieni asiakas joutuu etsimään uuden palveluntuottajan, vaikka itse pesula jatkaa toimintaansa.
Puro on ilmoittanut auttavansa omistuksesta luopuvia kuntia löytämään korvaavia ratkaisuja. Tämä ei vielä osoita, että jokaiselle asiakkaalle löytyisi yhtä edullinen ja toimintavarma toimittaja.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen maaliskuussa 2026 tekemä tuotantotapa-analyysi tuo asiaan myös tärkeän vastakkaisen havainnon. Analyysin mukaan Puron omistuksen kasvattaminen ei olisi ollut lyhyellä aikavälillä kustannustehokkain vaihtoehto. Hyvinvointialue katsoi kuitenkin omistamisen perustelluksi pitkän aikavälin markkinakeskittymisen riskin, palveluiden jatkuvuuden ja varautumisen vuoksi.
Alueella oli ennestään kaksi merkittävää palveluntuottajaa: julkisomisteinen Puro ja kilpailutuksella valittu Lindström. Puro tuotti noin puolet alueen pesulapalveluista. Välitön kustannussäästö on yksi arviointiperuste. Pitkän aikavälin kilpailutilanne ja vaihtoehtoisten tuotantorakenteiden säilyttäminen ovat toisia.
Lindströmin vahva asema on jatkunut yli 20 vuotta
Kilpailuviraston vuoden 2004 aineistossa Lindström oli jo valtakunnallinen markkinajohtaja.
Vuonna 2004 julkaistussa Puhdaspalvelu Fi Oy:tä koskevassa poikkeuslupapäätöksessä vuoden 2002 markkinaosuudeksi arvioitiin Lindström-konsernille noin 54 prosenttia. Kilpailuvirasto kuvasi yritysmarkkinaa, jossa monet kilpailijat toimivat ainoastaan paikallisesti tai alueellisesti.
Toisessa vuoden 2004 päätöksessä Kilpailuvirasto totesi Lindströmillä olevan vahva asema vaihtomattopalveluissa. Virasto selvitti yhtiön hinnoittelua mutta ei löytänyt perusteita epäillyn saalistushinnoittelun tai ristisubvention toteamiseksi.
Vuoden 2026 toimialajärjestön arvio 60 prosentin kokonaismarkkinaosuudesta, laskentavasta riippuen jopa 80 prosentin markkinaosuudesta on siis pitkän kehityskulun tulos. Lindström onkin myös jatkanut yritysostoja. Marraskuussa 2025 sen tytäryhtiö Comforta ilmoitti ostavansa paimiolaisen Vistan Pesulan vuokratekstiililiiketoiminnan. Samassa järjestelyssä SOL Pesulapalvelut osti Vistan Pesulan osakekannan. Comfortalle siirtyi noin 15 asiakkuutta. Järjestelyn oli määrä valmistua huhtikuuhun 2026 mennessä.
Yksityisellä markkinalla toimivat Lindströmin lisäksi esimerkiksi SOL Pesulapalvelut ja Elis Textile Service sekä joukko pienempiä pesuloita. Niiden valtakunnalliset palveluvalikoimat, kapasiteetit ja mahdollisuudet kilpailla sairaaloiden laajoista kokonaispalveluista vaihtelevat.
Suurten sairaalatekstiilihankintojen kilpailu voi kuitenkin käytännössä rajoittua vain yhteen tai kahteen tarjouksen jättävään toimijaan, kuten Etelä-Savon vuoden 2026 kilpailutus osoitti.
KKV: Tekstiilihuollon monopolimarkkina
nostaisi hintoja huomattavasti
KKV:n syyskuussa 2024 päivittämässä sidosyksikkötutkimuksessa käsiteltiin pesula- ja tekstiilihuoltoa omana toimialanaan, sivuilla 57–59. ”Jos omistajat joutuvat ostamaan palvelut monopoliyhtiöltä, aiheutuu tästä turhia kustannuksia ja hyvinvointitappioita”, KKV-raportti arvioi kuntien ja hyvinvointialueiden tilannetta.
”Moni omistaja kertoikin ottavansa nämä palvelut omaksi tuotannoksi 10 %:n rajan toteutuessa”, raportti jatkaa. Vuoden 2025 ja 2026 julkiset omistajapäätökset sekä Tekstiilihuoltoliiton lausunto tukevat havaintoa.
Julkisten pesulayhtiöiden omistusjärjestelyt ovat tosiasiallisesti käynnissä, ja pieniä kuntaomistajia poistuu niiden omistuksesta.
Riski hintojen nousuun on perusteltu, mutta koko alan toteutunutta hinnannousua hankintalakiuudistuksen seurauksena ei tällä toimialalla vielä voida osoittaa. Kymmenen prosentin omistusvaatimuksen pääasiallinen siirtymäaika päättyy vasta 30. kesäkuuta 2027. Pesulapalvelut ovat lähtökohtaisesti tukipalveluita, joten eräille varsinaisille terveydenhuollon palveluille säädetty pidempi siirtymäaika ei yleensä koske niitä.
Mutta KKV:lla on runsaasti tutkittua tietoa, mitä markkinoiden keskittyminen on aiheuttanut muilla toimialoissa Suomessa. Tästä eräs räikeimpiä esimerkkejä on eläinlääkäripalvelut, jossa hintataso nousi kymmeniä prosentteja kilpailun keskityttyä harvoille toimijoille.
Pesula-ala on erityisen selkeä esimerkki hankintalakiuudistukseen liittyvästä keskittymisriskistä. Juuri tästä KKV varoitti hallitusta arvioidessaan omistusrajaa.
Lue lisää:
- Tekstiilihuoltoliitto ry: Tekstiilihuoltoliitto ry:n lausunto Eduskunnan talousvaliokunnalle, hallituksen esitys hankintalain muuttamisesta (23.3.2026)
- Lindström Oy / Hannes Snellman Asianajotoimisto: Valitus markkinaoikeudelle, Etelä-Savon hyvinvointialueen tekstiilihuoltopalvelujen hankinta (27.5.2026), ks. s.12–13
- Etelä-Savon hyvinvointialue / PTCServices: Päätös hankintaoikaisua koskevassa asiassa, ks. s.9–10
- Julkisten hankintojen neuvontayksikkö: Sidosyksikköhankinnat
- Julkisten hankintojen neuvontayksikkö: Sidosyksikkösääntelyn muutokset – usein kysytyt kysymykset
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Tutkimus 10 prosentin omistusosuusvaatimuksen vaikutuksista sidosyksikkömarkkinaan (Tutkimusraportteja 2/2024, päivitetty versio 9/2024), ks. s.57–59
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Poikkeuslupa Puhdaspalvelu Fi Oy:n valtakunnalliselle tekstiilihuollon markkinointi-, myynti- ja ostoyhteistyölle
- Sakupe: Yhteistyö Sakupen kanssa on jättipotti Varpaisjärven Pesulalle: ”Ilman sopimusta joutuisin irtisanomaan työntekijäni”
- Satakunnan hyvinvointialue: Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy osakassopimuksen muuttaminen, aluehallitus (24.3.2026), ks. § 90
- Keski-Uudenmaan hyvinvointialue: Varautuminen sidosyksikköjä koskevan sääntelyn muutoksiin/Puro Tekstiilihuolto Oy, konsernijaosto (27.10.2025), ks. § 24
- Etelä-Savon hyvinvointialue: Tekstiilihuoltopalvelujen hankinta, aluehallitus (11.5.2026), ks. § 103
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: Periaatepäätös koskien Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:n osakkeiden ostamista sekä uuden osakassopimuksen hyväksyminen, aluehallitus (31.3.2026), ks. § 75
- Salon kaupunki: Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:n osakkeiden myynti, kaupunginhallitus (23.2.2026), ks. § 56
- Pohjois-Savon hyvinvointialue: Aluehallitus hyväksyi Sakupe Oy:n osakekaupan (19.10.2026)
- Lindström: Comforta Oy ostaa paimiolaisen Vistan Pesula Oy:n vuokratekstiililiiketoiminnan (10.11.2025)
- Julkisten hankintojen neuvontayksikkö: Sidosyksikköhankinnat
- Tekstiilihuoltoliitto: Tekstiilihuoltoliitto ry:n lausunto Eduskunnan talousvaliokunnalle, hallituksen esitys hankintalain muuttamisesta (23.3.2026)
- Lindström: Lindströmin Lempäälän uusi palvelukeskus täydessä toiminnassa (4.2.2011)
- Lindström: Lindström Group Sustainability Report 2023
- Lindström: Lindström expands into South Savo in Finland by acquiring Mikkelin Pesula Oy from Cooperative Suur-Savo
- ERR: Tallinn Does Finland’s Laundry (25.1.2011)
- Konkurentsiamet: Koondumise ärisaladusteta lühikokkuvõte, Lindström ja Tallinna Pesumaja (2019)
- Inforegister: LINDSTRÖM OÜ (10333553), yrityksen talous- ja vientitiedot
- Kilpailuvirasto / KKV: Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöepäily vuokramattomarkkinoilla (14.10.2004)
- Sakupe Oy: Yhteistyö Sakupen kanssa on jättipotti Varpaisjärven Pesulalle: ”Ilman sopimusta joutuisin irtisanomaan työntekijäni”
- Inforegister: LINDSTRÖM OÜ (10333553), Müügitulu riikide lõikes
- Lindström Group: Sustainability Report 2025
- ERR: Tallinn Does Finland’s Laundry
- Lindström: Lindströmin Lempäälän uusi palvelukeskus täydessä toiminnassa
- Lindström Eesti: Lindströmi tekstiilihooldajad on hästi hoitud
- Tekstiilihuoltoliitto: Tekstiilihuoltoliitto ry:n lausunto Eduskunnan talousvaliokunnalle, hallituksen esitys hankintalain muuttamisesta